Jeesus on vähän niin kuin hämähäkkimies, Batman, mustanaamio, tai muut supersankarit. Eli pelkkä mielikuvitushahmo, joka ei voi olla muuta kuin fiktiota ja sairaiden ihmisten harhojen tulosta. Näin sanoi eräs amerikkalainen tutkija vapaa-ajattelijoiden lehtiartikkelissa jokin aika sitten. Ensin loukkaannuin noista sanoista, mutta lopulta tunsin vain sääliä tuon artikkelin kirjoittajaa kohtaan. Tuon vapaa-ajattelijan elämän täytyy olla täynnä tuskallista epävarmuutta ja epäuskoa. Ei kai kukaan muuten käyttäisi valtavasti aikaa ja energiaa sen todisteluun, ettei Jeesukseen todellakaan kannata uskoa.
Me ihmiset olemme oppineet kyseenalaistamaan kaiken, mitä meille kerrotaan. Epäily on itse asiassa aika merkillinen asia. Sillä on vähintäänkin kaksi puolta; valoisa ja pimeä. Epäily voi kyllä johtaa epäuskoon, mutta se on toisaalta kaiken tietämisen, tiedon ja tieteenkin alku. Yleisesti tunnettu totuus asetetaan kyseenalaiseksi, epäillään, asia tutkitaan ja löydetäänkin uusi totuus. On paljon asioita, joiden totuutta on syytä epäillä. Jopa teologisessa tiedekunnassa opiskelijan on osattava epäillä joitakin siellä opetettavia asioita.
Aloittaessani aikoinaan opinnot yliopistolla, siellä oli luennoitsijana Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen. Hän havainnollisti opetustaan laittamalla purukumipussin kiertämään meidän opiskelijoiden keskellä ja pyytämällä jokaista ottamaan sieltä palan. Tuota purukumia hän sitten vertasi teologisessa tiedekunnassa opetettaviin asioihin. Hän kehotti meitä pureskelemaan hyvin kaiken sen tiedon, jota meille jaetaan. Ja vasta sen jälkeen miettimään, kannattaako tieto nielaista sellaisenaan.
Kaikki tieto ei ole luotettavaa. Kaiken tiedon emme myöskään voi odottaa tulevan tutkijoilta huipputieteellisten tutkimusten tuloksena. Usko Jeesukseen on juuri tällainen asia. Tämän sunnuntain evankeliumi osoittaa, mihin meidän on uskottava ja mitä meidän on julistettava muille.
Uskoon liittyvissä asioissa meillä ihmisillä on paljon kyselemistä ja epäilyjä. Helposti vain itse torjumme kysymyksemme ja epäilymme ja ajattelemme, että epäily on epäuskon merkki. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että koska Uuden Testamentin keskeinen sanoma Jeesuksesta on totta, se kestää meidän epäilymme. Ei Jumala ole kuin ihminen, joka loukkaantuu epäilyksistämme ja kyselyistämme. Usko ei ole patenttiratkaisu, joka kerran otetaan vastaan, vaan se on elämää, kehitystä ja uusiutumista.
Monet epäilijät ovat miettineet kirjoitetun evankeliumin totuutta ja sitä, miten se voi edustaa Jeesuksen persoonaa. Mutta Jeesus ei ole hämähäkkimies tai Batman. Hän on historiallisesti tosi, sillä kertomukset perustuvat silminnäkijöiden todistuksiin. Jeesus on sanonut: "Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe". Vaikka hän ei julistanutkaan autuaiksi niitä, jotka näkivät ja uskoivat, on opetuslasten merkitys meille kolmannen sukupolven kristityille korvaamaton. Evankeliumi ei ole sepitettyjä taruja vaan luotettava todistus hänestä, joka ristiinnaulittiin ja kuoli, mutta elää tänäkin päivänä.
Merja Telsavaara
vs. seurakuntapastori
Hyvinkään seurakunta
Kirjoitus on julkaistu Aamuposti-lehdessä 15.4.2012

Pastori Merja Telsavaara